Hammashoitoa ja mittausta

Eilen ohjelmassa oli ponien hampaiden raspaus. Luotettu Kati Tuomola kävi hoitamassa ponit. Tämä oli nyt toinen kerta minulla kun ponit raspattiin. Ensimmäisellä kerralla Hetalta löytyi puun piikki hampaan kolosta ja yksi maitohammas irrotettiin uuden tieltä, mutta muuten kaikki oli silloin Hetalla kunnossa. Versaillesin kohdalla en edes tiennyt koska sen hampaita oli katsottu, mutta mitään radikaalia ei silloin löytynyt. Piikit silloin oli, mutta ei mitkään vakavat.
Tänä vuonna piti raspaus ajoittaa syksyyn, mutta venähti hiukan. Edellisellä viikolla ennen lomaviikkoani sain soitettua Katille ja varattua ajan. Eilen Kati sitten tuli. Hiukan hermostutti en tiedä miksi, mutta niin vain teki. Hupsu minä. :) Äitini oli mukana toimenpiteessä myös. Äiti näki ensimmäistä kertaa ponien raspauksen. Onhan hän siis ennenkin nähnyt raspauksia, mutta ei minun ponien. :)

Heta rauhoittettiin eka, mutta ennen sitä olin Katia pyytänyt että hän mittaisi Hetan korkeuden. Viime kesänä mittasimme ite ja saimme sille korkeudeksi 129-130 cm. Katin tekemä mittaus kertoisi paljon tulevaisuuden suunnitelmista. Joko meillä alkaa ratsukoulutukset pikemmin tai sitten jatkamme kärryillä tulevia raveja varten. Jännitti. Pidin Hetaa paikoillaan ja jännitimme tulosa... 130 cm! Kati mittasi Hetan 130 cm korkeuteen. 129 cm se ei mennyt, mutta yli 130 cm jo tuntui liialta. Huokasimme helpotuksesta. Kysyimme Katilta tekeekö hän virallisia mittauksia ja vastaus oli kyllä. Joten teimme siittä virallista! Aivan kertakaikkisen mahtavaa! Nyt saamme ainakin tämän kauden ajaa kilpaa. Ensi vuosi onkin sitten taas uusi juttu, mutta pääasia että saamme edes kerran startata virallisesti. :) Voihan tätä onnellisuuden määrää. Ratsun alkeet jokatapauksessa alkavat jossain välissä, mutta nyt ainakin tiedämme mitä tavoittelemme. Eli nyt saa sitten oikeesti alkaa treenaamaan enemmän ja tavoitteellisemmin. Enään ei ajeta huvin vuoksi vaan nyt tehdään töitä tulevia koitoksia varten. Mahtavaa! :) Nyt ainakin näillä näkymin koitamme syksyn puolle starttia. Kesällä olisi tarkoitus käydä radalla ajamassa yksin ja kavereitten kanssa, eli hakemassa pientä tuntua touhuun. Heta on ollut tähänkin menessä hyvin helppo sisäistään uusia asioita, joten en epäile etteikö se suhtautuisi tuleviin uusiin asioihin hyvin. Helposta sen sijaan en tiedä, mutta sitten sen näkee. :)

Hetan raspaus meni hyvin. Pientä haavaumaa oli poskiin tullut, mutta ei pahat. Ajossa ei ainakaan ole huomannut mitään. Muuten kaikki oli ok.
Versailles oli sitten seuraavana vuorossa. Viime kerralla Versailles rauhoitettiin ekana, koska ajattelin että se ottaisi muuten häiriöö kun toista raspataan. Kerkkä kun kerran on. Mutta eipä sen kanssa näyttänyt ongelmia olevan. Melkein tuntu että se meni helpommin kuin Heta. Versaillesilla oli myös tullut pientä haavaumaa, mutta ei pahoja. Kuolaimiahan sillä ei ole ollut kuin viimeksi syksyllä käytössä ja silloin ei ainakaan mitään epänormaalia huomannut.
Joten molemmat meni hyvin. Molemmat rokotettiin myös samalla. Nyt vain tarttee muistaa vahvistukset, ettei pääse unohtumaan.
Raspauksen jälkeen ja rauhoitusten poistuttua ponit alkoi hikoilemaan. Viime kerralla kummallekaan ei tullut mitään oireita muuta kuin Hetalla, joka alkoi pissaamaan normaalia enemmän rauhoituksen jälkeen. Nyt alkoivat molemmat pukkaan hikeen. Heta päästä ja Versailles sitten päästään ja muualta kropasta. Katin mukaan ei ollut mitään syytä huolestua. Toiset reagoi eri tavoilla kuin toiset.
Myöhemmin illalla äitini soitti ja kertoi, että nille tuli varmaan "krapula". Nauroin, "vai että krapula". :D Tai siihen samaan tilaan verrattava olotila. Njoo, voihan se pitääkkin paikkansa nyt kun sitä on tarkemmin ajatellut.

Tänään aamulla molemmat ponit oli normaaleja. Ruoka ja vesi maitto normaalisti ja näyttivät päälisinpuolin normaaleilta eikä ollut hikeä enään missään. Nyt vain sitten odotellaan viikonloppuun että päästään liikuttelamaan. Hetalla onkin tiedossa lisää peltoreeniä. :)

Heta raspauksessa.

Loma ja kipeenä

Niinhän se menee että kun loma alkaa niin kipeeksi tulee.

Olen tässä jo hetken aikaa valmistellut Blogiani julkaistavaksi ja nyt päätin pistää sen julki. Olin kirjoitellut hieman esittelyä itsestäni ja poneistani. Ja vielä olisi vaikka kuinka paljon lisättävää. :) Esittely sivulle on tarkoituksena ainakin vielä lisätä hieman lisää kuvia. Niitä lisäilen tässä pikkuhiljaa kuhan saan pisettyä kuvia koneelle.

Viikolla 4 minulla alkoi viikon mittainen loma. Vielä maanatain ja tiistain kerkesin olemaan ilman mitään suurempia flunssanoireita, mutta sitten keskiviikkona se oikein alkoi ja tulinkin pieneen kuumeeseen. Onneksi olin kerinnyt maanantaina käydä äitini kanssa Turussa ja tiistaina kerkesin ajamaan Hetaa. Muuten on koko viikko mennyt maatessa.

Maanantaina tosiaan kävimme äitini kanssa Turussa, Metsämäessä. Viime vuonna poniohjastajille tuli pakolliseksi käydä kurssi joka toinen vuosi, jossa käydään läpi hieman kilpailusääntöjä ja muutenkin kilpailutilanteiden kertausta. Näitä kursseja järjestettiin maakuntaradoilla, joista lähimmät olivat minulle Tampereella ja Turussa, joista sitten kumpaakaan en päässyt. Tampereen aikoihin minulla oli firman pikkujoulut ja Turun aikoihi olin koirani kanssa susitestissä, joten ne kurssit menivät sitten siinä. Tämän kurssin sai kuitenkin korvattua kirjallisellakokeella. 

Tein kokeen ja vähän pelkäsinkin kysymyksiä, mutta parhaani mukaan koitin siitä suoriutua. Nyt sitten vain odotellaan mitä Hippoksesta sanovat.

Samalla reisulla kävimme äitini kanssa Metsämäen omassa hevostarvikeliikeessä Varikossa, josta löytyi mukaan Hetalle suora rintaremmi sekä putsit. Sitten suuntasimme Raisioon Suomen Ratsutarvikkeeseen, mutta sieltä ei käteen jäänyt mitään tälläkertaa. Ikeasta tuli myös shoppailtua kaikenlaista lahjakorttien avustuksella. ;)

Ja tosiaan vielä tiistaina ehdein ajamaan Hetan. Onneksi, sillä koko viikko meni muuten parannellessa flunsaa kuumeen kera. =(

Pyysin hyvän ystäväni Pauliinan mukaan kuvaamaan, koska viime ajokuvista on jo aikaa...varmaankin viime keväältä löytyy edelliset kuvat. Nyt kuvaaminen oli Pauliinalle helpompaa kun ei tarvinnut muuta kuin seistä pellolla ja kuvata. Ei tarvinnut juosta edellä tai muuta vastaavaa kivaa. :D Mieheni Jussi on tehnyt meille omalle pellolle radan jossa pääsen ajamaan Hetaa kaikessa rauhassa. Sielä on myös yksi hyvä pätkä missä pääsee ottamaan jopa pientä ravia. Nyt tänä talvena olemme ekaa kertaa ottaneet pieniä ravipätkiä. Muuten tähän asti olemme tyytyneet käyntiin. Mutta nyt kun tunne oli oikea ja poni tuntui hyvältä ohjalle aloimme harjoitteleen ravaamista. Hienosti on mennyt ja äkkiä Heta on oppinut miten homma toimii. Nyt vain odotellaan kevättä, jotta päästäisiin menemään kunnolla maastoon.

Meiltä löytyy hyvät maastoilutiet, mutta sudet ovat viime ja tämän vuoden rajoittaneet kulkemista metsässä. Mutta nyt parina kuukautena on niiden osalta ollut aika hiljaista, joten uskoisin, että pikkuhiljaa uskaltaa mennä kokeilemaan metsäteitä. Varsinkin silloin kun tietää missä päin menevät.

Olin suunnitellut lomaviikolleni kaikenlaista. Hetan ajamisen lisäksi Versaillesin ratsastamista, koska sen loma alkaa jo pikkuhiljaa oleen loppusuoralla. Mutta, hyvää vauhtia alkavat taas päivät pidentyä joten eiköhän se Versailleskin saada tästä liikkeelle kohta pian.

Tässä oli nyt sitten eka kirjoitukseni. Liian paljon asioita kirjoitettavaksi, joten vähän piti kertoo lyhyemmässä muodossa mitä siitä olisi oikeasti tullut. Mutta tästä hyvä jatkaa eteen päin. Josko kirjottelisin vähä useemmin niin ei jäisi niin paljon asioita kerrottavaksi yhdelle päivälle. ;)

Iloista ajoa pellolla hyvässä seurassa. :)